"Minäminäminä!", oli reaktioni, kun näin Parisin myynti-ilmoituksen. Rakastuin sokeasti tähän rohkean oloiseen ja komeaan nuorukaiseen, jolla oli kaiken lisäksi palkittu ja muutenkin upea sukupuu. Ainoa pulma oli se, että ori asui Suomessa ja olin kaksi päivää aikaisemmin kotiutunut juuri sieltä. Vaihtoehdot olivat joko pakata laukut ja lähteä takaisin tai sika säkissä. Otin riskin ja valitsin jälkimmäisen. Eläinlääkärikin antoi puhtaat paperit, joten mitä muutakaan olisin voinut, kun tehdä kaupat. Orin on määrä saapua kolmen viikon kuluttua ja laskeskelen innoissani joka ilta päiviä tähän D-Dayhin.
Muutama päivä enää jäljellä orin kotiutumiseen. Tapasin messuilla hevosystävääni, jolle tietenkin kehuskelin tästä kadehdittavasta kaupasta. "Oletko ihan hullu, sen sukuhan on täynnä pelkkiä reikäpäitä!?", ystäväni huudahti. En ollut niinkään perehtynyt vanhempien luonteisiin, maininnat 'virkku, herkkä ja simppeli' olivat riittäneet minulle. Ori oli jo matkalla, joten oli myöhäistä perääntyä. Kotona kävin kauppakirjaa läpi ja suorastaan vinkaisin helpotuksesta, sillä kauppa oli mahdollista purkaa 30 päivän kuluessa tämän erikoistilanteen takia. Jäin puoliksi kauhuissaan, puoliksi rukoillen odottamaan orin saapumispäivää...
Muutama päivä enää jäljellä orin kotiutumiseen. Tapasin messuilla hevosystävääni, jolle tietenkin kehuskelin tästä kadehdittavasta kaupasta. "Oletko ihan hullu, sen sukuhan on täynnä pelkkiä reikäpäitä!?", ystäväni huudahti. En ollut niinkään perehtynyt vanhempien luonteisiin, maininnat 'virkku, herkkä ja simppeli' olivat riittäneet minulle. Ori oli jo matkalla, joten oli myöhäistä perääntyä. Kotona kävin kauppakirjaa läpi ja suorastaan vinkaisin helpotuksesta, sillä kauppa oli mahdollista purkaa 30 päivän kuluessa tämän erikoistilanteen takia. Jäin puoliksi kauhuissaan, puoliksi rukoillen odottamaan orin saapumispäivää...